Tuula Latomäki on Järvilakeuden kansalaisopiston päätoiminen tekstiilityön opettaja.
– Saan ideoita lehdistä, kavereilta ja käsityöalan kursseilta, pelkkä lehtien katsominen ei pidä ajassa mukana, joten käyn myös käsityömessuilla kotimaassa ja Tallinnan Martin Markkinoilla. Osallistun myös Järvi-Saimaan kansalaisopiston järjestämille Tieto-Taito kiertoon-kursseille, jotka on suunnattu kansalaisopiston tekstiilityön opettajille, opiston päätoiminen tekstiilityönopettaja Tuula Latomäki kertoo.
Latomäki opiskeli ensin kotiteollisuusopettajaksi ja jatkoi siitä ammattiopettajaksi ja erityisopettajaksi, opistolla hän ohjaa nyt kahdeksatta vuotta.
– Kun uusi kurssi alkaa, lähden liikkeelle siitä, kenellä on pohjaa, ne jotka eivät ole aikaisemmin tehneet kyseistä käsityötä, tarvitsevat sitten perusteellisempaa opetusta, kokeneet taas hakevat uusia ideoita, Latomäki toteaa. Hän vetää opistolla kudontakursseja, kylien käsityöryhmiä sekä ohjaa erityisopiskelijoita.
– Kannattaa tulla tutustumaan ensin lyhytkurssille, siten ei tarvitse sitoutua pitkäksi aikaa, Latomäki kannustaa. Vuonna 2017 Latomäen opettamana pääsi kokeilemaan mm kansallispuvun ompelua, himmelinvalmistusta ja lankojen värjäystä kasveilla.
– Käsillä tehden pääsee eri maailmaan ja saa toteuttaa itseään, varsinkin ihmiset jotka tekevät töitä tietokoneen parissa kaipaavat jotain muuta harrastukseltaan.
Latomäki itse on innostunut erityisesti tilkkutöistä.
– Ne vievät mennessään, olen mukana järjestämässä TilkkuVirrat- tapahtumaa vuosittain Virroilla ja pidämme ystäväni kanssa tilkkuviikon, jolloin ompelemme yhdessä ja uppoudumme kangastilkkuihin.
Aimo
Aina innolla mukana opistossa!
keskiviikko 2. toukokuuta 2018
tiistai 2. tammikuuta 2018
Esiintymistaitoja ja digitaalisuutta
Paikallistuntijat-hankkeen
vuosi alkaa esiintymistaitojen työpajoilla, joita vetää teatteri-ilmaisun
ohjaaja Katja Kujala. Paikallistuntija tarvitsee taitoa monipuolisen ja
kiinnostavan opastuksen luomiseen, ja hän toimii tehtävässä omalla
persoonallaan. Työpajoissa saa eväitä oman persoonallisen esiintymistavan
vahvistamiseen ja hyödyntämiseen. Työpajat ovat 23.1. klo 17 Alajärvellä ja
30.1. klo 17 Kauhavalla.
Digitaalisen
markkinoinnin avulla voi levittää laajasti omaa tarinaansa useissa eri
kanavissa. Työpajoissa käydään läpi Wix ilmaiset verkkosivut ja sovelluksen
valmiiden sivupohjien muokkaus, Adobe Spark sovelluksen käyttö nopeaan
viestintään videoissa, sosiaalisen median kuvissa ja nettilehtijulkaisuissa sekä
Nomadi mobiilisovellus omien reittien tekemiseen kartalle. Työpajat vetää
hankekoordinaattori, merkonomi Katriina Kojola. Työpajojen aikataulut: 1.2. klo
17 Lappajärvi, 6.2. klo 17 Kauhava, 15.2. klo 17 Alajärvi, 19.2. klo 17 Lapua,
22.2. klo 17 Evijärvi.
Kevätkauden runsas kurssikattaus
Järvilakeuden
Suomi-visassa testataan kahden hengen joukkuein Suomi- ja paikallistietoutta.
Osaamistaan voi syventää edelleen osallistumalla Paikallistuntijat- eli
PaTu-hankkeen toimintaan!
Kursseillemme osallistumalla on jo pitkään voinut saada
järjestyksenvalvoja -ja ensiapukortin sekä hygieniapassin. Korttivalikoima
laajenee alkavana vuonna ja jatkossa opistossa voi suorittaa myös tulityö-,
alkusammutus- ja työturvallisuuskurssit.
Tarjolla on myös aikaisempaa enemmän tanssia sekä lapsille
että aikuisille – lyhytkursseilla voi tutustua esimerkiksi Bailatinoon ja
itämaiseen tanssiin. Liikunnallisella uutuuskurssilla ”Takaisin juurille”
perehdytään muun muassa oikeaan hengitykseen ja syväkyykkyyn.
Suosittu moottorisahaveisto on edelleen ohjelmassa, mutta
opastusta on saatavilla myös pienempien kädentöitten tekemiseen: kurssilla voi
tehdä vaikkapa helmikoruja, solmeilla amppelin taikka sisustaa kynttilälyhdyn
miniatyyriesineillä. Koululaiset voivat opetella tekemään keppihevosen eli
kepparin. Leivonnan ja ruuanlaiton lisäksi oppia on saatavilla myös erilaisista
viineistä ja lavaviljelykurssilla oppii kasvattamaan itse kesäpöydän
vihannekset ja yrtit.
Uutena kielenä voi aloittaa ranskan opiskelun,
lyhytkursseilla kerrataan saksaa ja englantia. Pelkästään verkon välityksellä
voi puolestaan opiskella esimerkiksi 3D-peligrafiikkaa ja animaatioiden
tekemistä. Alkukesästä kannattaa hypätä bussin kyytiin ja lähteä Riihimäelle
Erämessuille. Elokuussa odottaa vielä matka Lappeenrantaan
kotiseutupäiville.
Etenkin lyhytkursseja tullaan jatkossa järjestämään uudessa
kurssipaikassamme Mutterissa. Kauhavalla lentokentän laidalla sijaitsevaan
kurssikeskus Mutteriin on helppo kulku Seinäjoki-Ylivieska -tien varrelta.
Mutterin vaatimaton ulkonäkö pettää – yllätyt, kun avaat oven! Mikäli
kansalaisopiston toiminta on sinulle vierasta, voi kurssille osallistuminen
tuottaa samantapaisen yllätyksen kuin Mutterikin.
Kannattaa siis valita oitis sopiva kurssi, ilmoittautua
opistoon ja valmistautua positiivisiin yllätyksiin!
Paikalliselokuvaa harrastajavoimin - Muistoseurat
Järvilakeuden kansalaisopiston tuottama Muistoseurat-elokuva on toteutettu kokonaisuudessaan paikallisin voimin: rooleissa ovat alueen harrastajanäyttelijät, käsikirjoituksen on tehnyt opiston rehtorina toimiva kirjailija Leea Keto ja elokuvan ohjaaja on lappajärveläinen Katja Kujala. Kuvauksesta ja leikkauksesta on vastannut Lapualla asuva Pekka Pohjoispää ja musiikin on tehnyt kauhavalainen Esa Rintamäki. Kuvausavustajana ja valokuvaajana on toiminut Jarmo Vainionpää. Elokuvan toteuttaminen on vaatinut myös useita eri yhteistyökumppaneita – esimerkiksi elokuvan auto ”Ransu” saatiin kuvausviikon ajaksi lainaksi paikalliselta poikaporukalta. Elokuvassa on ollut lisäksi mukana paikallisia avustajia. Ensi-ilta oli 29.12.2017 Kauhavan Y-kinossa.
Elokuva sijoittuu juhannukseen 2009, jolloin
Kauhavalla on juuri toteutettu kuntaliitos. Antero on kuollut hiukan
epäselvissä olosuhteissa edellisenä vuotena venetsialaisten aikaan. Koska
Anteron haaveena oli aina ollut mennä Kauhavan juhannusjuhlille limusiinilla,
Pena ja Kale päättävät toteuttaa unelman jälkijättöisesti. Auton laadusta on
tosin hiukan jouduttu tinkimään. Matkaan tulee kuitenkin mutkia heti
alkumetreillä, kun mukaan tulee muitakin kyydittäviä, muun muassa
muistoseuroihin tulossa oleva runoilija Torsti.
Rooleissa: Tuija Ahola, Teemu Hakala, Eero Kankaansyrjä, Maaria Koivula-Talkkari,
Mari-Elina Kottari, Jarmo Kumpula, Tuula Kuoppala, Jouko Mäkinen, Raimo
Peltola, Elias Vainionpää, Seppo Väkeväinen ja Helmi-koira.
Ohjaus:
Katja Kujala Käsikirjoitus:
Leea Keto
Kuvaus ja leikkaus: Pekka Pohjoispää Tuotanto:
Järvilakeuden kansalaisopisto
Valokuva: Jarmo Vainionpää
keskiviikko 1. marraskuuta 2017
Paikallistuntijat-hankkeen kuulumisia
Hankkeen ensimmäinen työpaja starttaa tarinallistamisen teemalla torstaina 9.11. klo 17.30 Alajärven Nuorisoseuralla.
Kaikilla suurilla yrityksillä on oma suuri kertomuksensa ja hyvä tarina tekee kokemuksesta elämyksen. Työpajan kouluttajina toimivat Nina Sarell ja Kari Toiviainen.
Hankkeen infotilaisuus pakettien kokoamisesta järjestetään torstaina 16.11. klo 17 Lapualla kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa.
Ilmoittaudu mukaan hankekoordinaattoreille katriina.kojola@jarvilakeus.fi, puh 040 562 1587 ja marjo.vistiaho@seamk.fi, puh 040 830 2127.
Kaikilla suurilla yrityksillä on oma suuri kertomuksensa ja hyvä tarina tekee kokemuksesta elämyksen. Työpajan kouluttajina toimivat Nina Sarell ja Kari Toiviainen.
Hankkeen infotilaisuus pakettien kokoamisesta järjestetään torstaina 16.11. klo 17 Lapualla kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa.
Ilmoittaudu mukaan hankekoordinaattoreille katriina.kojola@jarvilakeus.fi, puh 040 562 1587 ja marjo.vistiaho@seamk.fi, puh 040 830 2127.
lauantai 28. lokakuuta 2017
Kursseja työelämän tarpeisiin
Järvilakeuden kansalaisopistossa järjestetään kursseja myös nykypäivän työelämän tarpeisiin yrityksille ja organisaatioille. Lokakuun lopulla palvelualan ammattilaisia saapui kouluttamaan filosofian tohtori, tutkija Marjo Kamila. Hän on perehtynyt palvelumuotoiluun ja visuaaliseen yritysviestintään.
- Palvelumuotoilu on asiakaskokemuksen kehittämistä kokonaisvaltaisesti pienintäkin yksityiskohtaa myöten. Palvelumuotoilussa on tärkeää ymmärtää, miten asiakkaat kokevat palvelun ja käyttävät sitä.
Esimerkiksi kun asiakas saapuu autohuoltoon, ei palvelukokemukseen sisälly vain itse huolto, sen laatu ja hinta. Siihen vaikuttavat ympäristö, onko se viihtyisä ja voiko siellä tehdä töitä kannettavalla tietokoneella. Saako autohuollosta kyydin työpaikalle ja takaisin. Vai onko tila niin likainen, ettei siellä voi oleskella ollenkaan?
Palvelun tulisi olla niin hyvää, että jokainen asiakas voi suositella yritystä tuttavilleen. Silloin asiakkaan odotukset ovat ylittyneet, juuri niin kuin silloin jos autohuollosta saisi kyydin työpaikalle. Puhutaan myös palvelueleestä, extrana tarjottavasta palvelusta, joka henkilökohtaistaa asiakkaalle tarjotun palvelun.
- Palvelumuotoilun prosessissa asiakas otetaan mukaan kehittämään yrityksen palveluja ja siinä mietitään miten yritys voisi hyödyntää uudella tavalla asiakkaiden ideoita.
Yritys voi kehittää sisäistä palveluprosessiaan ja asiakkaille näkyvää kokemusta brändikäsikirjalla. Se ohjeistaa siitä, miltä yritys näyttää, miten se viestii, palvelee ja miten henkilökunta toimii työyhteisössä.
Kamilan luennon lisäksi kurssiin sisältyy työpajapäivä, jolla osallistujat voivat soveltaa oppeja omaan toimintansa kehittämiseen.
Mikäli sinun yritykselläsi tai yhteisölläsi on koulutustarpeita, ota yhteyttä Järvilakeuden kansalaisopistoon! Opisto järjestää luennoitsijan tai työpajan vetäjän, varaa tilat ja hoitaa tarvittaessa kurssin tiedotuksen. Räätälöidään juuri teidän ryhmällenne sopiva kokonaisuus!
Filosofian tohtori, tutkija Marjo Kamilan aiheena oli palvelumuotoilu.
Tonttuilua Härmässä
Kansalaisopiston kurssiselosteessa luki houkuttava lause:
Kurssilla valmistetaan tonttu, jolle tehdään paperimassasta persoonalliset kasvot.
- Lyhyt lause, mutta melkoinen haaste, ainakin tällaiselle taitamattomalle! Ensimmäiseksi saimme opettaja Kaisa Karalalta käteemme savimöltikät ja rupesimme leipomaan kasvoja.
Aivan kommelluksitta eivät "makkaroiden" lisääminen ja muotoilu sujuneet, mutta onneksi opettaja auttoi. Välillä kyllä piti peilistäkin tarkistaa kasvojen mittasuhteita.
Sitten tehtiin kipsimuotti. Tässähän oppii kemiaakin! Negatiiviset kasvot olivat vain syntymässä olevilla tontturessukoilla, oppilaan mieleen virisi jo toiveikas tunne.
Savet kaavittiin pois muotista ja pieni epäusko käväisi mielen päällä - eipä ollut oikein tonttumainen tonttu, vaan äkäisen näköinen nukkuja.
Kipsi sai kuivahtaa rauhassa syyslomaviikon yli kotosalla takan päällä.
Kaavojen avulla leikattiin kankaasta ruumiinosat, ommeltiin ja täytettiin vanulla.
Ahkerimmat etsiskelivät jo sopivia asustekankaita tontun vaatteita varten. Minä en vielä uskaltanut. Kaavat alusvaatteillekin!
Seuraavalla kerralla valettiin kipsimuottiin paperimassasta kasvot.
Loppuilta kului vaatteita suunnitellessa, osalla oli kutimetkin mukana ja tontuille syntyi sukkia, myssyjä ja kaulaliinoja.
Mukava puhensorina täytti luokan. Tämä on osa kansalaisopiston kurssien parasta antia: tehdä työpäivän päälle ihan jotain muuta ja jutella leppoisasti uusien tuttavien kanssa yhteisen harrastuksen parissa.
Eikös se ole sitä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta? On mukavampaa olla porukassa kuin yksin kotosalla televiota katsellen ja työasioita murehtien.
Kyllä siinä viikon stressi laukeaa, kun juttelee niitä näitä tai vain kuuntelee ja keskittyy omaan tekemiseensä, ihan toisenlaiseen kuin päivätöissä.
Opettaja sanoi, että kipsimuottia voi käyttää useammankin kerran. En kyllä ole ihan vielä varma haluanko...
No tehtiin siihen muottiin toinenkin valu, joka odottaa taas takan päällä kuivumista. Seuraavaksi hiotaan hiekkapaperilla liiat rypyt pois - jospa sitä voisi soveltaa omaankin naamaan? Sitten on vielä maalaaminen ja kasvojen kiinnittäminen vartaloon.
Minun tonttuni odottaa vielä päättömänä ja alastomana, mutta usko on luja.
Lause Kurssilla valmistetaan tonttu, jolle tehdään paperimassasta persoonalliset kasvot alkaa olla hahmollaan. Se on ainakin varmaa jo tässä vaiheessa, että persoonallinen siitä tulee.
Kurssia on jäljellä vielä parin illan verran. Pistän kuvan sitten tulemaan kun valmistuu. En sano enää että JOS valmistuu!
Suosittelen lämpimästi kokeilemaan uutta harrastusta. Syteen tai saveen!
Sen tässä on ainakin huomannut, että kurssille mennessä ei tarvitse osata mitään - siellä on opettaja ihan sitä varten, että neuvoo jokaista vaikka kädestä pitäen.
Haluako sinä kertoa kurssikokemuksistasi? Pistä sähköpostia Katriinalle tai Päiville: katriina.kojola(a)jarvilakeus.fi tai paivi.kultalahti(a)jarvilakeus.fi
Kurssilla valmistetaan tonttu, jolle tehdään paperimassasta persoonalliset kasvot.
- Lyhyt lause, mutta melkoinen haaste, ainakin tällaiselle taitamattomalle! Ensimmäiseksi saimme opettaja Kaisa Karalalta käteemme savimöltikät ja rupesimme leipomaan kasvoja.
Aivan kommelluksitta eivät "makkaroiden" lisääminen ja muotoilu sujuneet, mutta onneksi opettaja auttoi. Välillä kyllä piti peilistäkin tarkistaa kasvojen mittasuhteita.
Sitten tehtiin kipsimuotti. Tässähän oppii kemiaakin! Negatiiviset kasvot olivat vain syntymässä olevilla tontturessukoilla, oppilaan mieleen virisi jo toiveikas tunne.
Savet kaavittiin pois muotista ja pieni epäusko käväisi mielen päällä - eipä ollut oikein tonttumainen tonttu, vaan äkäisen näköinen nukkuja.
Kipsi sai kuivahtaa rauhassa syyslomaviikon yli kotosalla takan päällä.
Kaavojen avulla leikattiin kankaasta ruumiinosat, ommeltiin ja täytettiin vanulla.
Ahkerimmat etsiskelivät jo sopivia asustekankaita tontun vaatteita varten. Minä en vielä uskaltanut. Kaavat alusvaatteillekin!
Seuraavalla kerralla valettiin kipsimuottiin paperimassasta kasvot.
Loppuilta kului vaatteita suunnitellessa, osalla oli kutimetkin mukana ja tontuille syntyi sukkia, myssyjä ja kaulaliinoja.
Mukava puhensorina täytti luokan. Tämä on osa kansalaisopiston kurssien parasta antia: tehdä työpäivän päälle ihan jotain muuta ja jutella leppoisasti uusien tuttavien kanssa yhteisen harrastuksen parissa.
Eikös se ole sitä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta? On mukavampaa olla porukassa kuin yksin kotosalla televiota katsellen ja työasioita murehtien.
Kyllä siinä viikon stressi laukeaa, kun juttelee niitä näitä tai vain kuuntelee ja keskittyy omaan tekemiseensä, ihan toisenlaiseen kuin päivätöissä.
Opettaja sanoi, että kipsimuottia voi käyttää useammankin kerran. En kyllä ole ihan vielä varma haluanko...
No tehtiin siihen muottiin toinenkin valu, joka odottaa taas takan päällä kuivumista. Seuraavaksi hiotaan hiekkapaperilla liiat rypyt pois - jospa sitä voisi soveltaa omaankin naamaan? Sitten on vielä maalaaminen ja kasvojen kiinnittäminen vartaloon.
Minun tonttuni odottaa vielä päättömänä ja alastomana, mutta usko on luja.
Lause Kurssilla valmistetaan tonttu, jolle tehdään paperimassasta persoonalliset kasvot alkaa olla hahmollaan. Se on ainakin varmaa jo tässä vaiheessa, että persoonallinen siitä tulee.
Kurssia on jäljellä vielä parin illan verran. Pistän kuvan sitten tulemaan kun valmistuu. En sano enää että JOS valmistuu!
Suosittelen lämpimästi kokeilemaan uutta harrastusta. Syteen tai saveen!
Sen tässä on ainakin huomannut, että kurssille mennessä ei tarvitse osata mitään - siellä on opettaja ihan sitä varten, että neuvoo jokaista vaikka kädestä pitäen.
Haluako sinä kertoa kurssikokemuksistasi? Pistä sähköpostia Katriinalle tai Päiville: katriina.kojola(a)jarvilakeus.fi tai paivi.kultalahti(a)jarvilakeus.fi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)